Intensiivijakso

ESITTELY

Intensiivijakso on se ydintapatuma, johon koko vuoden tapaamiset ja jumalanpalvelukset ovat johtaneet. Se miksi rippikoulua vietetään on tärkeä viestiäkkin nuorille. Vaikka nuorilla on ollut enemmän tai vähemmän kristillistä kasvatusta, rippileiri varsinaisesti tuo esille heidän oman uskon ja mahdollisesti myös vahvistaa sitä.  Rippilerin aikana ja sen jälkeen nuoret otetaan osaksi seurakuntaa ja sitä suurempaakin yhteisöä. Eli nuoret kutsutaan leirin aikana seurakuntayhteyteen ja siihen liittyviä osia tuodaan esille koko leirin ajan kaiken tyylisillä tavoilla. (Suuri Ihme 2017, 50)  

Meillä intensiivijakso kestää leiriläisillä seitsemän päivää ja ohjaajat ja isoset tulevat sinne etukäteen valmistelemaan leirin alkua ja vastaanottamaan nuoret seuraavana aamuna. Tämä mahdollistaa sen, että leiriä järjestävät pääsevät keskustelemaan tulevan viikolla tapahtuvista asioista ja käymään läpi eri vastuualueita rauhallisella tahdilla.

Blogitekstin lopussa sijaitsevissa kuvissa nähdään perusrunko, jossa on sijoitettu jokaiselle päivälle perusasiat, mitä intensiivijaksolla tulee päivittäin tapahtua. Kuitenkin tämä voi muuttua, jos vaikka on erityylisiä teemapäviä, jolloin joko asioita siirretään ympäriinsä tai huomataan, että johonkin asiaan ei mene siihen varattua aikaa. Aikataulu on jaettu kaikille intensiivijaksolle osallistuville ja rippikoululaiset eivät näe aikataulua näin, vaan he näkevät joka aamu sen päivän aikataulun. Intensiivijakson oppimishetket ollaan nimetty oppitunneiksi leiriläisille vähentääksemme turhaa hämmennystä asiasta. Mahdollisesti jos leiriläiset haluavat, voidaan oppitunnin aihe kirjoittaa sen perään. Tämä nimitys voidaan muuttaa jotta löytyy yhteinen tilanteeseen osuva nimitys. (Suuri Ihme 2017, 45.)

Kaikkia asioita joita leirin aikana pidetään  yritetään pitää sekä ulkona että sisällä sään mukaan. Mahdollisesti osa opetustilanteista, jumalanpalveluksista ja ainakin viimeinen hartaus pidetään ulkona. Luonnossa ollaan yhteydessä luomakuntaan ja erityyppiseen näkemykseen itseensä ja se mahdollisesti vaikuttaa myös keskittymiseen.  

TYÖNTEKIJÄT

Työntekijöitä leirillä on 1 aikuinen 10 nuorta kohti:

Työntekijöinä tällä leirillä on nuorisotyöntekijä, pappi,  kesätyöntekijä, kanttori, isoset ja kaksi vanhempaa nuorta (Vanhukset) [He ovat olleet seurakunnan toiminnassa väh. vuoden isoseksi pääsemisen jälkeen] ja diakoniatyöntekijä tulee mukaan oman aikataulunsa mukaan.

Jokaisella työntekijällä on oma arvokas rooli ja onkin arvokas osa rippikoulun kokonaisuutta. Jokaisella seurakunnan työntekijöiden kannalta yhteistyö on tärkeää aivan alusta asti koska hyvässä kokoonpanossa eri työalat pystyvät loistamaan ja tukemaan toisiaan ja antamaan tutuille ja vanhoille teemoille uusia näkökulmia tai toteutus tapoja.

Isosillakin on samantyylinen arvo aseman rippikoulun tiimissä.  He toimivat leirillä rippilasten vanhempien sisarien roolissa. He ovat tärkeä väli kappale leirin aikuisen ja rippilasten välissä koska nuoret voivat samaistua heihin. Isostoiminta leirillä ilmaisee nuorille kuinka kaikkenlaiset ihmiset otetaan mukaan seurakuntaan. On tärkeää että rippileirille valitaan erityylisiä isosia jotka tukevat myös tätä. Kuitenkaan isosille ei anneta liian isoa palaa purtavaksi leirin aikana jotta he eivät siitä rasitu ja heitä tuetaan heille annetuissa tehtävissä tarvittavuuden mukaisesti. (Suuri Ihme 2017, 53-55.)

Oppituntien aiheet: Raamattu minä, luominen, synti, käskyt,  Jeesus,  kanttori, kaste, käsrsimys ja kuolema, rakkaus, pyhä henki ja oma seurakunta. Nämä aiheet ovat mainittuna rippikoulu suunnitelmassa ja tuetaan nuoren eri osa alueita nuorien elämässä.

Oppikonaisuuksilla yritetään saada nuoret ajattelemaan  niiden aiheiden kautta omaa ja muiden elämää leirin ulkopuolella. Oppikokonaisuuksien aikana myö tuetaan erityylisä oppimmistapoja ja tukeutuminen siihen että varsinaisesti täysin oikeita vastauksia kaikista asioista ei ole ja kaikki leirin työntekijät että rippileiriläiset ovat oppimassa uutta jokaisella rippileirillä. 

ESIMERKKI OPPITUNTI (JEESUS)

1. Keskustellaan: Mitä he muistavat tai tietävät Jeesuksesta (Syntymä, tärkeät kaupungit, opertuskset, ym.)

    -Ensin tätä pidetään ilman raamattuja ja jos ei kaikkea ei tule mieleen niin sitten otetaan raamatut      esille ja niitä voi sitten käyttää hyväksi tiedon saamiseen. 

    -Nämä asiat voidaan kirjoittaa pleksitaululle tai yleisesti paperille jotta kaikkin näkevät       mitä käsitellään. (n. 10 - 15min)

2.  Annetaan tehtäväksi luoda meemit tietyistä raamatun kohdista.

 Nämä kohdat ovat: 

Marian ilmestyminen (Luuk. 1. 26-36), 

Jeesuksen syntymä (Luuk. 2:1-20),          

Jeesuksen kastaminen (Luuk. 3:15-22), 

Jeesuksen ristiinnaulitseminen (Matt. 27:32-44), 

Tyhjä hauta (Matt. 28:1-8), 

Jeesuksen taivaaseen astuminen (Mark.16:19)  

   

 - Nuorille jaetaan näihin raamatun kohtiin liittyvä kuvat ja heille kerrotaan että he voivat tehdä niihin tekstit joko liittyy itse kertomukseen tai arkielämään (kaikille ryhmille jaetaan kaikki kuvat)

 - He tekevät näitä omissa raamisryhmissään ja aikaa annetaan noin 20 min 

3. Käsitellään kuvat kertomus kerrallaan kronologisesti

   - Käydään Raamatun kohta 

   - Jokainen ryhmä jakaa oman kuvansa muulle ryhmälle

   - Tätä tehdään tunnin loppuun asti

ULKOLÄKSYT

Ulkoläksyinä ovat:

Isä meidän -rukous, Herran siunaus, Uskontunnustus, Pienois evankeljumi, Rakkauden kaksoiskäsky, kultainen sääntö, kymmenen käskyä ja kaste ja lähetyskäsky. 

On ollut perintonä osata ulkona uskontunnustuksen ja muutamia rukouksia. Ulkoaläksyillä eli ulkoa opetettavilla asioilla varustetaan nuori elämään kristittynä ja nämä opeteltavat asiat voivat olla tukena ja turvana surun ja ahdistuksen hetkinä. (Suuri Ihme 2017, 47.)

Ulkoläksyjen 'palauttaminen'  toteutuu niin että läksyt jaetaan työntekijöiden kesken. Että tietyt läksyt toteutaan tietyille ihmisille. Ne jakutuvat näin:

Pappi	-Pienois evankeliumi  -kaste ja lähetys käsky	Vanhukset	-rakkaus käsky -kultainen sääntö
Nuorisotyöntekijä	- Isä meidän -rukous - uskontunnutus	Isoset	-10-käskyä -Herran siunaus

Ulkoaoppimen on jokaisella nuorilla erilainen kokemus joka voi olla täysin helposta turhauttavan vaikeaksi. Oppimisvaikeuksia tuetaan niin että varsinki pitkiä ulkoläksyjä  voidaan suorittaa osissa. (esim. Uskontunnustus voidaan jakaa kolmeen osaan ja käskyt voidaan jakaa puoliksi.) Oppimisessa voidaan myös painostaa toistoa koska leirin aikana toistetaan suurinta osaa ulkoläksyistä kuten Isä meidän -rukous jumalan palveluksissa ja Herran siunaus hartauden ohella.

(Suuri Ihme 2017, 47.)

OPK

Alla olevassa aikataulussa on kohta päivän lopulla nimeltään OPK. Tämä nimitys on lyhenne nimestä oppimispääiväkirja. Kuitenkaan siihen ei kirjoiteta kovinkaan pitkiäkään esseitä vaan rippilapsille annetaan kaksi kysymystä päivän oppituntien aiheista. Esim. ''Mikä on sinulle tärkein kymmenestä käskystä, Miksi?''. Tämä toimii hyvin oppituntien kertauksena, koska nuoret pääsevät kirjoittamaan aiheesta omin sanoin ja pohtimaan oppituntien aiheista itse.

Kuitenkin OPK vihkoja käytetään leirin aikana palautteen keräämiseen. Tämä tapahtuu niin että vihkon toisesta puolesta tulee ns. keskustelu palsta.  Sinne jokaisen OPK kysymysten jälkeen rippilapset voivat kirjoittaa eilisen illan ja/tai tämän päivän tapahtumista risuja ja ruusuja ja kysyä kysyä ohjaajilta kysymyksiä liittyen heidän työhönsä tai mikä heitä voisi sitten heissä kiinnostaa. Näihin kysymyksiin vastataan raamiksen aikana.

LEIRIJUMALANPALUKSET

           OPPITUNNIT

 
Pidetään niin että raamis ryhmät saavat oman tehtävän joka vaihtuu päivittäin. Näin luodaan yhteinen juhlan kokemus. Koko jumalan palveluksen johtajana joka jakaa tehtävät on aina sama henkilö joka on joko pappi tai nuorisotyön tekijä. Näin nuoret kokevat leirin jumalanpalvelukset omakseen kun he voivat vaikuttaa minkälainen siitä tulee ja vaihtelu tuo eri näkökulmia jumalanpalveluksen tekemiseen.

Kun nuoret toimivat ryhmissä toivoimme heidän ymmärtävän että kaikkien ryhmien toiminot eivät ole vaan toisistaan erovia vaan ne luovat yhteden, yhteisen kokonaisuuden. Näin vahvistetaan nuorten hengellistä kokemusta ja se on ainutlaatuista nuorille koska heidän hengellinen avautuu heille ensimmäistä kertaa. (Suuri Ihme 2017, 33.)



Leirin jumalanpalvelusten ryhmät ja niiden tehtävät:

Liturgiryhmä

- lausuu alkusanat ja soittaa kirkonkelloja joka on esim. triangeli tai pieni kongi

- vastaa liturgiasta sekä Vanhan ja Uuden testamentin teksteistä

- johtaa synnintunnuksen, -päästön, herran siunauksen ja lähetys käskyn

Rukoussryhmä

-lukee päivän rukouksen

-tekee ja lukee esirukouksen 

-johtaa isä-meidän rukouksen ja uskontunnustuksen

Kanttoriryhmä

-vastaa jumalanpalveluken musiikista

-tekee virsi (ja veisukirja) taulun

-ilmoittaa jumalapalveluksen aikana mikä virsi tai laulu lauletaan seuraavaksi

Saarnaryhmä

 -lukee evankelumin

-luo siitä saarnan joka voi olla esim. sarjakuva, näytelmä, alttari taulu 

-ryhmän isonen luo parinlauseen saarnan jossa isonen tuo evankeliumin aiheen nykypäivään

Suntioryhmä

-soittaa kirkonkelloja joka on esim. triangeli tai pieni kongi

-valmistaa tilan jumalanpalvelukseen

-laittaa alttarin kuntoon

-tekee alttarikoristeen (kukkakimppu tai sitten mitä talvella keksitään)

-jakaa kirjat 

-päättää jumalanpalveluksen kirkonkelloilla

Jumalan palveluksina on nämä pyhät:  

Advetti

Laskiaissunnutai

Palmusunnutai

Pitkäperjantai

Helluntai

Mikkelinpäivä

*Ehtoollinen jumalanpalveluksessa leirin aikana 

tiistaina ja launtaina*

Miksi leirillä vietetään ehtoollista?

Ehtollinen konfirmaatiossa on todella jännittävä tilanne ja fyysisesti haastava. Jotta tilanne ei olisi tämä ehtoollis opetuksen lisäksi jota tehdään ennen intessiivi jaksoa toteutetaan leirillä ehtoollisen nauttimisen mahdollisuuden.  Toteutus suunnitelmassakin vahvistetaan sen tärkeydestä. kuitenkaan  nuoria ei pakoteta siihen joten kun leirijhuksissa vietetään ehtoollista nuori voi tulla ottamaan pelkän siunauksenkin. (Suuri Ihme 2017, 13)

Esimerkki leirijumalanpalveluksen runko: 

1. Kirkko kellojen soittaminen.

2. Aloitus siunaus

3. Johdatus sanat päivän teemaan

4.  Yhteinen rippi

       > synnintunnustus

       > synninpäästö

5. Herra, armahda

6. Kunnia ja kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle

7. Päivän rukous

8. Ensimmäinen lukukappale

9. Vastaus

10. Toinen lukukappale

11. Päivän virsi

12. Evankeliumi

13. Saarna

14. Uskontunnustus

15. Virsi/musiikkia

16. Esirukous

[17. Ehtoollinen*]

    > Uhrivirsi 

    >  Ehtoollisrukous

    > Pyhähymni

    > Rukous ja asetussanat

    > Päätös ylistys

    > Isä meidän 

    > Herran rauha

    > Jumalan Karitsa

    > Ehtoollisen vietto

    >  Kiitosrukous

18. Ylistysvirsi

19. Siunaus

[THE END]

   

LOOTUSHETKI

Tämä on hetki joka sijaitsee jokaisen leiripäivänkeskellä lähellä oppitunteja  on rauhoittumis hetki jossa nuoret voivat raihoittua ja päästä harjoittamaan omaa henkisyyttään noin 15 minuutin ajan. Näissä hetkissä käytetään hegellisiä apuvälineitä kuten rukoushelmiä tai käytetään erityylisiä kristillisiä meditaatio tekniikoita. Myös pelkkä musiikkikin riittää hetken pitämiseen. 

Lootushetkellä tuetaan itsenäistä hengellistä pohdiskelua ja saada hengellinen hetki osaksi omaa arkea. Nuorille voidaankin siis mainita että jokaisella on oikeus varata aikaa lepäämiseen hektisissäkin päivissä vaikka se olisikin 15 min tuokio harrastuksien ja koulutöiden välissä.

1. Nuoret saapuvat hämärään tilaan jossa on tyynyjä ja muita pehmusteita ja ottavat mukavan asennon. Taustalla soi instrumentallinen musiikki Spotifysta. 

2. Luetaan Kerron sinulle tarinan -kirjasta joku teksti, joka on valittu sen päivän teeman mukaan. Musiikki soi taustalla hieman hiljaa

3. Kun teksti on luettu lausutaan pienen rukouksen. Ryhmä herätellään rauhassa. Osa on saattanut nukahtaa ja se on ihan hyväksyttävää. Hidas herätys on tärkeää, jotta rentoutuminen säilyy. 

4. Valoa voi lisätä pikkuhiljaa ja herääminen ohjaistetaan näin: ”Voit hitaasti alkaa liikutella sormia ja varpaita… Sitten jalkoja ja käsivarsia… Kun sinusta tuntuu siltä, voit avata silmät ja nousta istumaan” ja niin edelleen. 

5. Kun kaikki ovat hereillä, kiitetään yhteisestä hetkestä ja jatketaan päivän touhuihin. 

Gospelhetki

Musiikki vaikuttaa ihmisieen monella eri tasolla. Onkin tärkeää että sitäkin vahvistetaan rippileirin aikana. Seurakunnan toiminnassa musiikki on tarkoitettu kaikille tänä tarkoittaa sitä että kaikk voivat olla osallisena musiikin tekemiseen tavalla tai toisella. Musiikki on osa jumalanpalvelus elämää ja se kuuluukin arkeen ja juhlaan. Musiikki nuorelle on todella tärkeä  ja nuoren kokemus omasta osllisuudestaan vahvistuu jos mukana on musiikkia ja johon voi liittyä. (Suuri Ihme 2017, 37-38.) Tämä on gospelhetken idea.

Gospelhetkissä tarkoituksena on tutustuttaan nuoret punaisen nuortenveisukirjan kappaleisiin ja tutustua joihinkin virsiin. Jos mahdollista nämä hetket toteutteuttaa kanttori tai nuorisotyön tekijä.

Esimerkki gospelhetkestä on aika yksinkertainen. Siihen osallistuu rippilasten ja kanttorin lisäksi isoset ja vanhukset. Tämä tunti jakautuu kahteen osaa jossa alussa lauletaan kolme uutta virttä. Tämän jälkeen jos rippilapset haluavat voidaan toivoa jotakin kappaletta virsikirjasta. Tämän jälkeen otetaan punainen kirja ja lauletaan siitä 7-kappaletta ja sitten toive kappale. Mitä myöhemmin viikosta ollaan leirillä sitä enemmän rippilapset voivat pyytää kappaleita kun ne tulevat heille tutuiksi.

RAAMIS

Raamiksen pitäminen kuuluu isosten työtehtäviin. Raamis pidetään melkein jokapäivä ja aiheet

vaihtelevat vuosittain. Sama raamis jonka isoset pitävät rippilapsille käsitellään isostenkanssa samana aamuna rippilasten ensimmäisen oppitunnin aikana. Tämän hetken yleisetipitää joku vanhemmista työtekijöistä. Näissä isosten raamishetkissä saadaan vahvistettua isosten hengellisyyttä ja he pystyvät käsitellä raamikseen liittyviä tunteita ohjaajan kanssa.Varsinaisessa raamishetkessä jonka isoset pitävät ovat ympäri leirikeskusta ja ovat sijoitettu niin että ryhmät voivat toimia häiritsemättä toisiaan. Näin nuoret tukeutuvat toisiinsa ja mahdollisesti avautuvat omalle ryhmälle ja rohkaistuvat avautumaan henkiseen työskentelyyn ja vastaamaan mahd. kysymyksiin.  Jos tilanne vaatii sitä ryhmien pitämis paikkoja voidaan kierrättää tarvittavuuden mukaan. 

Esimerkki raamis runko: [Raamis Elina Törrönen]

1. Raamatun teksti 

2. Sisältö, jossa avataan raamattutekstin yksityiskohtia (kuten sen ajan käytäntöjä)

3. Yleisiä kysymyksiä raamatun tekstistä 

4. Soveltavia kysymyksiä, jossa käsitellään raamatun sanomaa

5. Kysymyksiä, jossa asetetaan itsensä raamatun henkilöiden paikalle

6. Tehdään tehtävä jonka kaikki raamis ryhmät tekevät, joka ottaa raamattu kohdan nykyaikaan 

ILTAOHJELMA

Iltaohjelma on isosten suunnittelema ja toteuttama tapahtuma johon kaikki leirille osallistuvat voivat olla toteutuksessa mukana. Kuitenkaan päätös valta ei ole täysin isosilla vaan se hyväksytään sen pävän vastuu ohjaajalla joka on joko leirin nuorisotyöntekijä tai pappi.  

Iltaohjelma on tilaisuus jossa vietetään rentouttava aika yhdessä. Tässä hetkessä laulamme leikimme ja pidetään yhdessä hauskaa. Iltaohjelma on myös tärkeä osa oppimista koska ilo liittyys siihen. Ilo voi johtaa itsensä löytämiseen uudella tavalla mitä nuoret eivät ole leirille mennessä ennen käsittäneet. Iltaohjema toimii yhteisön ja yhteyden vahvistaja. Iltaohjelman aikana toimiva nauru ja ilo ovat yhdistävä tekija ja vmahdollistavat muukinlaista avoinmmuutta ja tunteiden ilmaisua. ( Suuri Ihme 2017, 29.)

Jokaisen leirin aikana kun nuoriin tutustuu saadaan tietää mistä rippilapset pitävät. Jotkut nuoret jaksavat leikkiä enemmän kun toiset kun tai toiset eivät pidä olenkaan laulamisesta kun toiset rakastavat sitä. Isosia voikin neuvoa tarkastelemaan rippilapsia iltaohjelmien aikana ja pohtimaan mistä he pitävät.  Harvat iltaohjelman rungot ovat siis samanlaisia.

Esimerkki iltaohjelman runko:

1. sketsi ( random sketsi)

2. leikki (yhteinen leikki)

3 laulu ( valittu kappale)

4. sketsi (toistuva sketsi)

5. sketsi (puujalka)

6.leikki  (pudotus leikki)

7. laulu (valittu kappale)

8. laulu (toivottu kappale)

9 sketsi (toistuva sketsi)

10. laulu (toivottu kappale)

11. sketsi (random sketsi)

LOPPU

-kiitetään isosia iltaohjelmasta

-kerrotaan illan järjestelyistä: sauna, iltapala ja  hartaus.

-Ihmiset voivat hajaantua omiin asioihinsa

HARTAUS

Päivän viimeinen hetki jossa rauhoitutaan. Sitä pitävät isoset ja työntekijät ja se voidaan pitää aiheesta kuin toisesta liittyen päivän tapahtumiin tai oppitunteihin. Kuitenkin kannattaa pitää avoinna ja antaa isosille vapaat ohjat sen luomiseen. Kuitenkin jos isoset tarvitsevat sitä heitä avustetaan ja tuetaan jos heillä on suunta minne he haluavat sen menevän tai antaa vinkkejä siihen mitä he sanoisivat tai kuinka saada hengellisyys esille.

Esimerkki hartaus:

Musiikkina: Huoleton sydän (Idän ihmeet)

Keneen henkilöön sinä luotat kaikista eniten koko maailmassa?

Yleensä tämä henkilö on joku perheestä, kaveriporukasta tai harrastuksesta. Se on henkilö jolle voit avautua pelkäämättä ja täysillä.

Iternetin mukaan:

-Luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai johonki voi luottaa, että 

joku tai jokin ei pitä toiveita taiu aiheuta pettymystä. 

Se onkin tärkeää, että pystyy luottamaan toisiin ihmissiin koska siitä meille muodostuu verkko. Tämä verkko on siinä aina kun sitä tarvitsemme ja se on silloin ja aina tukena ja turvana. Sinäkin voit olla jollekin se yksi tärkeä henkilö joka muodostaa osan heidän verkostaan.

Luottamus itseenki on tärkeää. Itseluottamus voi näkyä toisille suurena vahvuutena ja siitä kannattaakin pitää huolta. Kuitenkin miten siitä voisi pitää huolta?  Itsevarmuuden huotaminen onkin virheiden huomioimista ja niistä kasvamista että osaa huomata omat vahvuudet että heikkoudet.  Me ihmisinä tehdäänkin todella paljon virheitä josta kasvaminen on juuri sitä itensä luottamuksen huoltamista.  

Kuitenkin joskus tuntuu siltä että ei ole ketään kehen voisi kunnolla luottaa ja tuntuu että olemme yksin omien virheidemme kanssa labyrintissä josta ei tunnu löytyvän ulospääsyä. Kuitenkin näissä hetkissä kuten kaikessa meidän mukana on Jumala. Hän kulkee meidän rinnalla ja tukee meitä asioissa jota emme aina edes huomaakkaan. 

Raamatussa lukeekin:

Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet. Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin tai muuttaisin merten taa, sielläkin sinä minua ohjaat, talutat väkevällä kädelläsi. (Ps. 139:8-10)

Rukoillaan:

[rukous joka liittyy jotenkin leirin toimintaan ja siunataan jotakin yleistä]

Hartauden jälkeen:

- kiitetään hartauden pitäjää hartaudesta

-käydään läpi aamun aikataulu (suihkuvuorot + herääminen)

-pidetään iltapiiri 

-lausutaan herran siunaus

- toivotetaan hyvät yöt ja riparililaiset menevät nukkumaan.

Jokapäivän jälkeen pidetään palaveri. Tässä palverissa keskustellaan isosten kanssa leirin tapahtumista ja yleisestä jaksamisesta. Samalla käymme nopeasti seuraavaan päivään liittyviä asioita. 

Tuuli

Lähteet: Suuri Ihme-Rippikoulusuunnitelma 2017, Elämää Jumalan kasvojen edessä. 2017. Kuopio: Grano Oy.