Meidän seurakunta

Meidän seurakunta sijaitsee Etelä-Suomen alueella. Kooltaan seurakunta on noin 12 000 jäsentä sellaisessa pienemmässä kaupungissa.  Kuitenkin tämä mahdollistaa sen, että seurakunnan toiminta on todella aktiivista ja osallistujia on riittävästi; joka vuosi rippikouluun osallistuu noin 120 nuorta. Seurakunnan henkilökuntaan mahtuu kaksi: Pappia, nuorisotyön ohjaajaa (jossa tehdään myös varhaisnuorisotyötä), lasten ohjaajaa ja kanttoria. tämä henkilöstö hallitsee omia työalueitaan ja luovat mahdollisuuksia niin että joka kesä seurakunta palkkaa joko kesäteologin tai -kesänuorisotyöntekijän auttamaan rippileirien ja kesän nuorteniltojen kanssa.

Seurakunta omistaa oman leirintä-alueen kauempaa kaupungin ydin keskustasta noin 10km päässä. Tässä  leirikeskuksessa työskentelee emäntiä ketkä ovat osallisina yleisessäkin seurakunnan toiminnassa. Ennen jokaista leiriä voidaan keskustella emäntien kanssa siitä, jos on jotain erikoisia pyyntöjä ja puhutaan leirille osallistuvien allergioista.

Turvallisuus

1. Leirille nimitetään turvallisuusvastaava

2. Turvallisuusvastaava laatii leirin tietojen pohjalta ja leirikeskukseen tutustumisen jälkeen turvallisuussuunnitelman, minkä lisäksi turvallisuusvastaavan tehtäviin kuuluu;
- Yleinen turvallisuuden suunnittelu, ohjeistus ja valvonta.
- Alkusammutus- ja ensiapuvälineistä huolehtiminen.
- Johtovastuu leirillä tapahtuvissa hätätilanteissa, onnettomuuksissa ja läheltä piti- tilanteissa ja niiden raportoinnissa.

3. Turvallisuussuunnitelmassa on otettava huomioon:
- Vallitsevat maasto-, ympäristö- ja säääolosuhteet
- Työntekijöiden ja isosten lukumäärä ja taidot (leirillä tulee olla vähintään yksi ensiapukoulutuksen saanut työntekijä)

- Toiminnan sisältö; esim. jos toiminnassa on riski joutua veden varaan, tulee osallistujien uimataito kartoittaa etukäteen
- Kuinka monta henkilöä kokoontumistilassa saa olla paloturvallisuussäädösten mukaan
- Henkinen ja sosiaalinen turvallisuus

4. Muita turvallisuuteen liittyviä asioita
- Kiusaamista pyritään ennaltaehkäisemään, ja kaikki työntekijät ja henkilökunta ohjeistetaan puuttumaan kiusaamiseen.

Markus

Jumalanpalvelukset ja nuorisotoiminta

Nuorten osallisuus on tärkeä arvo, osallisuutta voidaan vahvistaa kysymällä ja kuuntelemalla nuorten kokemuksia ja ajatuksia, annetaan nuorten olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa asioita, niin että he saavat toteuttaa omia toiveitaan. Tätä kannattaa soveltaa myös nuorten jumalanpalveluksissa ja muussa nuorisotoiminnassa



-Otetaan huomioon nuorten jumalanpalveluksissa kaikki mahdolliset tavat joita jumalanpalveluksessa voi olla, esim liikkuminen, musiikki, luova ilmaisu yms.
-Rippikoulun jumalanpalveluselämän on hyvä olla kokonaisvaltainen kokemus, monipuolisesti musiikkia, konkreettiset välineet (kuten rukoushelmet)
- Rukouselämän säännöllisyys -> hengellisyyden hoitaminen osaksi arkea
-  Ehtoollisen vietto jo ennen intensiivijaksoa, mutta vapaaehtoisesti. Tässä tulee ottaa huomioon myös se, että rippikoululaisten vanhemmilla voi olla hyvinkin erilaisia näkemyksiä siitä, milloin ehtoollisella voi käydä ensimmäistä kertaa
-  Säännölliset rukoushetket

- Rippikoulun tulee kutsua nuoria jatkuvaan, elävään seurakuntayhteyteen ja uskoon.
- Hyvä ottaa huomioon, että monella nuorella on vasta hyvin vähän - tai ei ollenkaan - kokemusta seurakunnnasta
- Pyritään mahdollistamaan, että nuoret voisivat kokea olevansa osa seurakuntaa, ja että oma  seurakunta voisi olla heille hengellinen koti.
- Nuorille kannattaa kertoa, miksi kannattaa kuulua kirkkoon, ja mitä kaikkea hyvää saadaan aikaan kuulumalla tähän yhteisöön.

Jumalanpalvelusopetus pidetään joulukuussa, jotta seurakuntaelämään tutustaessa olisi helpompi osallistua myös jumalanpalveluksiin. Samoin ehtoollisopetus on silloin, jotta ehtoolliselle osallistuminen olisi nuorille tutumpaa heti alkuun.

Tuu Tsekkaa! - ilta

Tämä ilta järjestetään elokuussa, koulujen alkamisen jälkeen, nuoret pääsevät tutustumaan, millaista on seurakunnan arki ja millaisia mahdollisuuksia esimerkiksi isosena toimimisessa on.

- illassa on tarjolla musiikkia, syötävää, ja nuorisotyöntekijöiden sekä isosten esityksiä siitä, mitä kaikkea seurakuntaelämä voi tarjota, miksi seurakunnassa kannattaa olla aktiivinen rippikoulun jälkeenkin ja millaista on olla mukana erilaisissa vastuissa.

Markus

Sielunhoito

Prosfessori Owe Wikströmmin mukaan sielunhoidolla on neljä ulottuvuutta. Nämä ulottuvuudet ovat huolenpito, pohdinta, tulkinta ja syventyminen.  Näillä ulottuvuuksilla korostetaan sielunhoidon merkitystä yksilöllisen uskon vahvistajana. Nämä kuitenkaan ei muodosta selkeää etemisen polkua tai niitä ei voi laittaa tärkeysjärjestykseenkään. (Pruuki 2008, 234.)  Nämä ulottuvuudet näkyvät rippikoulun toiminnassa esimerkiksi erilaisten työntekijöden osaamisen kautt, minkä takia on tärkeää, että leirille saadaan eri osaamisalueiden henkilöitä.

Sielunhoitoa myös saadaan keskustelun avulla, jota teemme riparin aikana. Pääsemme keskustelmaan nuorten kanssa yleisesti vapaa-ajalla ja hieman oppimiskokonaisuuksien välityksellä, jolloin nuoret voivat miettiä omaa näkemystään oppituntien aiheista ja kysyä leirinohjaajilta vastauksia heitä askarruttaviin kysymyksiin.  Leireillä voidaan luoda tarvittaessa kahdenkeskisiä keskusteluja niiden kanssa, jotka sitä haluavat. 

Jumalan palveluksissa on mukana yhteinen synnintunnustus. Tämän loppuun voidaan lisätä ''kuule myös sydämien hiljainen rukous", jolloin nuori voi vapaasti kertoa Jumalalle mieltään painavat asiat. (Pruuki 2008, 246)

Sielunhoidon perustana toimii myös työntekijöiden oma persoona ja se, kuinka he pystyvät käsittämään oman henkisen maailmansa. (Pruuki 2008, 251) Näin työntekijät pystyvät aidosti auttamaan rippikoululaisia ja tukemaan heitä tarvitsemallaan tavalla. 

Isoset rippileirillä:

Panostaminen hyvään isoporukkaan luo rippikoulun kivijalan. (Pruuki 2008, 247) He toimivat apuna työntekijöiden kanssa. On tärkeää, että pidetään palaverejä, joissa he voivat purkaa ja latautua. Näissä kokoontumisissa voidaan käydä läpi päivän tapahtumia, isosten henkilökohtaisia  tunnelmia, töiden sujumista ja isosten yhteistyötä. (Pruuki 2008, 248) Isosten hengellinen kasvu on myös tärkeässä asemassa rippikoulun aikana. Tämä tapahtuu, kun isonen pääsee eri asemaan kuin rippikoululainen ja pääsee pitämään ja olla eri osassa raamiksissa, hartauksissa ja jumalanpalveluksen oteuttamisessa. Tähän hengeliseen työskentelyyn on tärkeä saada tukea ja ohjausta. (Pruuki 2008, 250)

Tuuli

Pruuki, H. 2008. Nuorten sielunhoidon käsikirja. Helsinki. Nuorten keskus ry.

Teemapäivät

Teemapäivät ovat päiviä, jolloin opitaan tuntemaan yksittäisistä aiheista ennen intessiivijaksoa. Päivät pidetään viikonloppuisin ja ne voidaan pitää, joko yhdelle tai useammalle ryhmälle.Meidän rippikoulussamme on kolme teemapäivää: taivas ja helvetti, musiikki, sekä lähetys ja diakonia. Teemapäivät pidämme kaikille ryhmille, että nuoret oppivat tutustumaan paremmin toisiinsa ja pääsevät näkemään myös muita nuoria oman rippikouluryhmänsä ulkopuolelta. Nuoret pääsevät toteuttamaan ja haastamaan itsensä tekemään asioita eri ryhmien nuorten kanssa.

Teemapäivien lisäksi pidämme opetussessioita, joita ovat jumalanpalvelus ja ehtoollinen, sekä usko ja tiede. Nämä opetusseissot ovat sellaisia, johon osallistuu vain oma ryhmä. Opetussessiot ovat samankaltaisia, kuin intessiivijaksolla, mutta ne pidetään vuoden aikana. Tämä johtuen siitä, että jaksolle jäisi enemmän vapaa-aikaa. Opetussessioiden ja teemapäivien pitäminen antaa leirijaksolle enemmän aikaa esimerkiksi käydä jossain kävelyretkellä, makkaranpaistoon tai, vaikka uimiseen. Nuoret saavat myös enemmän hengähdystaukoja päivän ajalle. Vaikka rippikoulu on oppimiskokemus, on hyvä antaa nuorille myös aikaa tutustua muihin ja tehdä mukavia muistoja. Näin oppitunneista ei tule niin isoja mörköjä ja eri yksittäisiin asioihin oppitunneilla voidaan laittaa enemmän aikaa. 

  

https://iwda.org.au/part-1-how-can-the-global-goals-turn-commitments-into-global-action/

Ensimmäinen teemapäivä pidetään tammikuussa kaikille seurakunnan rippikoululaisille (120). Lähetys ja diakonia. Tämän päivän aikana nuoret oppivat tuntemaan mitä ja minkälaista lähetystyö ja diakonia on seurakunnassa, miten ja minne lähetystä tehdään ja mitä se diakoniatyö oikein onkaan. Eritoten se, että mitä niillä oikeasti tarkoitetaan. Päivään osallistuu muun muassa diakoniatyöntekijä, lähetyssihteeri ja seurakunnan ulkomaan lähetti, sekä Suomen lähetysseurasta työntekijä. Tarkoituksena olisi pieni kuuden tunnin paketti, johon osallistuisi kaikki nuoret 30 hengen ryhmissä (120:4) rasteja olisi neljä kappaletta. Ryhmät ovat jaettu jo etukäteen, jotta paikan päällä ei tule suurempaa häslinkiä. 

Rastit:

- Diakonia työ, mitä on diakonia?

- Lähetystyö: Lähetystyö leisesti ja Suomen lähetys. Tässä samlla voidaan kertoa esimerkiksi yhteisvastuusta. 

- Ulkomaan lähetystyö, lähetti voi kertoa omista kokemuksistaan kentältä, missä on ollut, mitä on tehnyt, minkälaista on ollut?

- Global Action pakohuoneet

Rastit ovat tunnin pituisia ja nuoret kiertävät ne kaikki 30 hengen ryhmissä. Kun on mennyt kaksi ensimmäistä rastia on lounaan aika, jotta nuoret saavat hetken rauhoittua ja jutustella kokemistaan asioista keskenään ystäviensä ja muiden rippikoululaisten kanssa. Työntekijät voivat käydä tässä välissä kyselemässä nuorten mielipiteitä päivästä ja asioista mistä he ovat oppineet. Rasteilla kerrotaan selkeämmin niiden omista aiheista ja niissä voi olla mukana osallistaviakin tehtäviä esimerkiksi laittaa nuoret pelaamaan kahootilla ja vastailemaan erillaisiin kysymyksiin lähetystöstä tai vaikka keksimään joitain tapoja tehdä diakoniatyötä. Laitetaan nuoret oikeasti näkemään ja oppimaan, mitä nämä aiheet oikeasti tarkoittaa. Vaikka aiheet saattavat nimiltä olla tuttuja, saattaa niiden sisällöt olla vähän tuntemattomampia. 

Päivän ohjelma

Aloitus kello 10:00

- Pieni kokous ja ryhmiin jako tapahtuu tässä. Tuntien vetäjät esittäytyvät ja lyhyesti kertovat omasta aiheestaan (mistä ovat, oma ammatti)

Ensimmäiset rastit alkavat 10:20 (liikkuminen noin viisi minuuttia)

Toiset rastit alkavat 11:25 (liikkuminen viisi minuuttia)

YHTEINEN LOUNAS klo 12:25

Kolmas rasti klo: 13:30 (liikkumiseen laskettu aika mukaan 5minuuttia)

Neljäs rasti alkaa kello 14:35

- Viimeisen rastin päätyttyä tullaan yhteiseen tilaan, jossa kysellään nuorten mielipiteitä päivästä, kerätään palautetta ja niin edelleen. Palautetta voidaan kerätä papereilla ja puheenvuoroilla. Voidaan myös kysellä siitä, ovatko nuoret oppineet mitään päivän aikana. Pieni lyhyt lopetus ja noin 15:30 päästetään nuoret lähtemään. 

Päivän tarkoituksena on päästää nuoret näkemään toisiaan, tutustumaan uusiin asioihin ja ihmisiin ja oppimaan uutta mukavalla tavalla. Tarkoituksena ei ole tehdä päivästä koulupäivän tapaista vaan, että he pääsevät myös osallistumaan mukavilla tavoilla ja kuulemaan mielenkiintoista uutta tietoa. Rasteina tämä päivä toimii hyvin. Rippikoululaiset pääsevät liikkumaan samalla, osallistumaan ja kuulemaan asioita ihmisiltä, jotka oikeasti niistä tietävät ja ovat ammattilaisia. 

https://felm.suomenlahetysseura.fi/osallistu/vapaaehtoiseksi-kotimaassa/globalaction/

Emilia

Intensiivijakso

ESITTELY

Intensiivijakso on se ydintapatuma, johon koko vuoden tapaamiset ja jumalanpalvelukset ovat johtaneet. Se miksi rippikoulua vietetään on tärkeä viestiäkkin nuorille. Vaikka nuorilla on ollut enemmän tai vähemmän kristillistä kasvatusta, rippileiri varsinaisesti tuo esille heidän oman uskon ja mahdollisesti myös vahvistaa sitä.  Rippilerin aikana ja sen jälkeen nuoret otetaan osaksi seurakuntaa ja sitä suurempaakin yhteisöä. Eli nuoret kutsutaan leirin aikana seurakuntayhteyteen ja siihen liittyviä osia tuodaan esille koko leirin ajan kaiken tyylisillä tavoilla. (Suuri Ihme 2017, 50)  

Meillä intensiivijakso kestää leiriläisillä seitsemän päivää ja ohjaajat ja isoset tulevat sinne etukäteen valmistelemaan leirin alkua ja vastaanottamaan nuoret seuraavana aamuna. Tämä mahdollistaa sen, että leiriä järjestävät pääsevät keskustelemaan tulevan viikolla tapahtuvista asioista ja käymään läpi eri vastuualueita rauhallisella tahdilla.

Blogitekstin lopussa sijaitsevissa kuvissa nähdään perusrunko, jossa on sijoitettu jokaiselle päivälle perusasiat, mitä intensiivijaksolla tulee päivittäin tapahtua. Kuitenkin tämä voi muuttua, jos vaikka on erityylisiä teemapäviä, jolloin joko asioita siirretään ympäriinsä tai huomataan, että johonkin asiaan ei mene siihen varattua aikaa. Aikataulu on jaettu kaikille intensiivijaksolle osallistuville ja rippikoululaiset eivät näe aikataulua näin, vaan he näkevät joka aamu sen päivän aikataulun. Intensiivijakson oppimishetket ollaan nimetty oppitunneiksi leiriläisille vähentääksemme turhaa hämmennystä asiasta. Mahdollisesti jos leiriläiset haluavat, voidaan oppitunnin aihe kirjoittaa sen perään. Tämä nimitys voidaan muuttaa jotta löytyy yhteinen tilanteeseen osuva nimitys. (Suuri Ihme 2017, 45.)

Kaikkia asioita joita leirin aikana pidetään  yritetään pitää sekä ulkona että sisällä sään mukaan. Mahdollisesti osa opetustilanteista, jumalanpalveluksista ja ainakin viimeinen hartaus pidetään ulkona. Luonnossa ollaan yhteydessä luomakuntaan ja erityyppiseen näkemykseen itseensä ja se mahdollisesti vaikuttaa myös keskittymiseen.  

TYÖNTEKIJÄT

Työntekijöitä leirillä on 1 aikuinen 10 nuorta kohti:

Työntekijöinä tällä leirillä on nuorisotyöntekijä, pappi,  kesätyöntekijä, kanttori, isoset ja kaksi vanhempaa nuorta (Vanhukset) [He ovat olleet seurakunnan toiminnassa väh. vuoden isoseksi pääsemisen jälkeen] ja diakoniatyöntekijä tulee mukaan oman aikataulunsa mukaan.

Jokaisella työntekijällä on oma arvokas rooli ja onkin arvokas osa rippikoulun kokonaisuutta. Jokaisella seurakunnan työntekijöiden kannalta yhteistyö on tärkeää aivan alusta asti koska hyvässä kokoonpanossa eri työalat pystyvät loistamaan ja tukemaan toisiaan ja antamaan tutuille ja vanhoille teemoille uusia näkökulmia tai toteutus tapoja.

Isosillakin on samantyylinen arvo aseman rippikoulun tiimissä.  He toimivat leirillä rippilasten vanhempien sisarien roolissa. He ovat tärkeä väli kappale leirin aikuisen ja rippilasten välissä koska nuoret voivat samaistua heihin. Isostoiminta leirillä ilmaisee nuorille kuinka kaikkenlaiset ihmiset otetaan mukaan seurakuntaan. On tärkeää että rippileirille valitaan erityylisiä isosia jotka tukevat myös tätä. Kuitenkaan isosille ei anneta liian isoa palaa purtavaksi leirin aikana jotta he eivät siitä rasitu ja heitä tuetaan heille annetuissa tehtävissä tarvittavuuden mukaisesti. (Suuri Ihme 2017, 53-55.)

Oppituntien aiheet: Raamattu minä, luominen, synti, käskyt,  Jeesus,  kanttori, kaste, käsrsimys ja kuolema, rakkaus, pyhä henki ja oma seurakunta. Nämä aiheet ovat mainittuna rippikoulu suunnitelmassa ja tuetaan nuoren eri osa alueita nuorien elämässä.

Oppikonaisuuksilla yritetään saada nuoret ajattelemaan  niiden aiheiden kautta omaa ja muiden elämää leirin ulkopuolella. Oppikokonaisuuksien aikana myö tuetaan erityylisä oppimmistapoja ja tukeutuminen siihen että varsinaisesti täysin oikeita vastauksia kaikista asioista ei ole ja kaikki leirin työntekijät että rippileiriläiset ovat oppimassa uutta jokaisella rippileirillä. 

ESIMERKKI OPPITUNTI (JEESUS)

1. Keskustellaan: Mitä he muistavat tai tietävät Jeesuksesta (Syntymä, tärkeät kaupungit, opertuskset, ym.)

    -Ensin tätä pidetään ilman raamattuja ja jos ei kaikkea ei tule mieleen niin sitten otetaan raamatut      esille ja niitä voi sitten käyttää hyväksi tiedon saamiseen. 

    -Nämä asiat voidaan kirjoittaa pleksitaululle tai yleisesti paperille jotta kaikkin näkevät       mitä käsitellään. (n. 10 - 15min)

2.  Annetaan tehtäväksi luoda meemit tietyistä raamatun kohdista.

 Nämä kohdat ovat: 

Marian ilmestyminen (Luuk. 1. 26-36), 

Jeesuksen syntymä (Luuk. 2:1-20),          

Jeesuksen kastaminen (Luuk. 3:15-22), 

Jeesuksen ristiinnaulitseminen (Matt. 27:32-44), 

Tyhjä hauta (Matt. 28:1-8), 

Jeesuksen taivaaseen astuminen (Mark.16:19)  

   

 - Nuorille jaetaan näihin raamatun kohtiin liittyvä kuvat ja heille kerrotaan että he voivat tehdä niihin tekstit joko liittyy itse kertomukseen tai arkielämään (kaikille ryhmille jaetaan kaikki kuvat)

 - He tekevät näitä omissa raamisryhmissään ja aikaa annetaan noin 20 min 

3. Käsitellään kuvat kertomus kerrallaan kronologisesti

   - Käydään Raamatun kohta 

   - Jokainen ryhmä jakaa oman kuvansa muulle ryhmälle

   - Tätä tehdään tunnin loppuun asti

ULKOLÄKSYT

Ulkoläksyinä ovat:

Isä meidän -rukous, Herran siunaus, Uskontunnustus, Pienois evankeljumi, Rakkauden kaksoiskäsky, kultainen sääntö, kymmenen käskyä ja kaste ja lähetyskäsky. 

On ollut perintonä osata ulkona uskontunnustuksen ja muutamia rukouksia. Ulkoaläksyillä eli ulkoa opetettavilla asioilla varustetaan nuori elämään kristittynä ja nämä opeteltavat asiat voivat olla tukena ja turvana surun ja ahdistuksen hetkinä. (Suuri Ihme 2017, 47.)

Ulkoläksyjen 'palauttaminen'  toteutuu niin että läksyt jaetaan työntekijöiden kesken. Että tietyt läksyt toteutaan tietyille ihmisille. Ne jakutuvat näin:

Pappi	-Pienois evankeliumi  -kaste ja lähetys käsky	Vanhukset	-rakkaus käsky -kultainen sääntö
Nuorisotyöntekijä	- Isä meidän -rukous - uskontunnutus	Isoset	-10-käskyä -Herran siunaus

Ulkoaoppimen on jokaisella nuorilla erilainen kokemus joka voi olla täysin helposta turhauttavan vaikeaksi. Oppimisvaikeuksia tuetaan niin että varsinki pitkiä ulkoläksyjä  voidaan suorittaa osissa. (esim. Uskontunnustus voidaan jakaa kolmeen osaan ja käskyt voidaan jakaa puoliksi.) Oppimisessa voidaan myös painostaa toistoa koska leirin aikana toistetaan suurinta osaa ulkoläksyistä kuten Isä meidän -rukous jumalan palveluksissa ja Herran siunaus hartauden ohella.

(Suuri Ihme 2017, 47.)

OPK

Alla olevassa aikataulussa on kohta päivän lopulla nimeltään OPK. Tämä nimitys on lyhenne nimestä oppimispääiväkirja. Kuitenkaan siihen ei kirjoiteta kovinkaan pitkiäkään esseitä vaan rippilapsille annetaan kaksi kysymystä päivän oppituntien aiheista. Esim. ''Mikä on sinulle tärkein kymmenestä käskystä, Miksi?''. Tämä toimii hyvin oppituntien kertauksena, koska nuoret pääsevät kirjoittamaan aiheesta omin sanoin ja pohtimaan oppituntien aiheista itse.

Kuitenkin OPK vihkoja käytetään leirin aikana palautteen keräämiseen. Tämä tapahtuu niin että vihkon toisesta puolesta tulee ns. keskustelu palsta.  Sinne jokaisen OPK kysymysten jälkeen rippilapset voivat kirjoittaa eilisen illan ja/tai tämän päivän tapahtumista risuja ja ruusuja ja kysyä kysyä ohjaajilta kysymyksiä liittyen heidän työhönsä tai mikä heitä voisi sitten heissä kiinnostaa. Näihin kysymyksiin vastataan raamiksen aikana.

LEIRIJUMALANPALUKSET

           OPPITUNNIT

 
Pidetään niin että raamis ryhmät saavat oman tehtävän joka vaihtuu päivittäin. Näin luodaan yhteinen juhlan kokemus. Koko jumalan palveluksen johtajana joka jakaa tehtävät on aina sama henkilö joka on joko pappi tai nuorisotyön tekijä. Näin nuoret kokevat leirin jumalanpalvelukset omakseen kun he voivat vaikuttaa minkälainen siitä tulee ja vaihtelu tuo eri näkökulmia jumalanpalveluksen tekemiseen.

Kun nuoret toimivat ryhmissä toivoimme heidän ymmärtävän että kaikkien ryhmien toiminot eivät ole vaan toisistaan erovia vaan ne luovat yhteden, yhteisen kokonaisuuden. Näin vahvistetaan nuorten hengellistä kokemusta ja se on ainutlaatuista nuorille koska heidän hengellinen avautuu heille ensimmäistä kertaa. (Suuri Ihme 2017, 33.)



Leirin jumalanpalvelusten ryhmät ja niiden tehtävät:

Liturgiryhmä

- lausuu alkusanat ja soittaa kirkonkelloja joka on esim. triangeli tai pieni kongi

- vastaa liturgiasta sekä Vanhan ja Uuden testamentin teksteistä

- johtaa synnintunnuksen, -päästön, herran siunauksen ja lähetys käskyn

Rukoussryhmä

-lukee päivän rukouksen

-tekee ja lukee esirukouksen 

-johtaa isä-meidän rukouksen ja uskontunnustuksen

Kanttoriryhmä

-vastaa jumalanpalveluken musiikista

-tekee virsi (ja veisukirja) taulun

-ilmoittaa jumalapalveluksen aikana mikä virsi tai laulu lauletaan seuraavaksi

Saarnaryhmä

 -lukee evankelumin

-luo siitä saarnan joka voi olla esim. sarjakuva, näytelmä, alttari taulu 

-ryhmän isonen luo parinlauseen saarnan jossa isonen tuo evankeliumin aiheen nykypäivään

Suntioryhmä

-soittaa kirkonkelloja joka on esim. triangeli tai pieni kongi

-valmistaa tilan jumalanpalvelukseen

-laittaa alttarin kuntoon

-tekee alttarikoristeen (kukkakimppu tai sitten mitä talvella keksitään)

-jakaa kirjat 

-päättää jumalanpalveluksen kirkonkelloilla

Jumalan palveluksina on nämä pyhät:  

Advetti

Laskiaissunnutai

Palmusunnutai

Pitkäperjantai

Helluntai

Mikkelinpäivä

*Ehtoollinen jumalanpalveluksessa leirin aikana 

tiistaina ja launtaina*

Miksi leirillä vietetään ehtoollista?

Ehtollinen konfirmaatiossa on todella jännittävä tilanne ja fyysisesti haastava. Jotta tilanne ei olisi tämä ehtoollis opetuksen lisäksi jota tehdään ennen intessiivi jaksoa toteutetaan leirillä ehtoollisen nauttimisen mahdollisuuden.  Toteutus suunnitelmassakin vahvistetaan sen tärkeydestä. kuitenkaan  nuoria ei pakoteta siihen joten kun leirijhuksissa vietetään ehtoollista nuori voi tulla ottamaan pelkän siunauksenkin. (Suuri Ihme 2017, 13)

Esimerkki leirijumalanpalveluksen runko: 

1. Kirkko kellojen soittaminen.

2. Aloitus siunaus

3. Johdatus sanat päivän teemaan

4.  Yhteinen rippi

       > synnintunnustus

       > synninpäästö

5. Herra, armahda

6. Kunnia ja kiitosvirsi Pyhälle Kolminaisuudelle

7. Päivän rukous

8. Ensimmäinen lukukappale

9. Vastaus

10. Toinen lukukappale

11. Päivän virsi

12. Evankeliumi

13. Saarna

14. Uskontunnustus

15. Virsi/musiikkia

16. Esirukous

[17. Ehtoollinen*]

    > Uhrivirsi 

    >  Ehtoollisrukous

    > Pyhähymni

    > Rukous ja asetussanat

    > Päätös ylistys

    > Isä meidän 

    > Herran rauha

    > Jumalan Karitsa

    > Ehtoollisen vietto

    >  Kiitosrukous

18. Ylistysvirsi

19. Siunaus

[THE END]

   

LOOTUSHETKI

Tämä on hetki joka sijaitsee jokaisen leiripäivänkeskellä lähellä oppitunteja  on rauhoittumis hetki jossa nuoret voivat raihoittua ja päästä harjoittamaan omaa henkisyyttään noin 15 minuutin ajan. Näissä hetkissä käytetään hegellisiä apuvälineitä kuten rukoushelmiä tai käytetään erityylisiä kristillisiä meditaatio tekniikoita. Myös pelkkä musiikkikin riittää hetken pitämiseen. 

Lootushetkellä tuetaan itsenäistä hengellistä pohdiskelua ja saada hengellinen hetki osaksi omaa arkea. Nuorille voidaankin siis mainita että jokaisella on oikeus varata aikaa lepäämiseen hektisissäkin päivissä vaikka se olisikin 15 min tuokio harrastuksien ja koulutöiden välissä.

1. Nuoret saapuvat hämärään tilaan jossa on tyynyjä ja muita pehmusteita ja ottavat mukavan asennon. Taustalla soi instrumentallinen musiikki Spotifysta. 

2. Luetaan Kerron sinulle tarinan -kirjasta joku teksti, joka on valittu sen päivän teeman mukaan. Musiikki soi taustalla hieman hiljaa

3. Kun teksti on luettu lausutaan pienen rukouksen. Ryhmä herätellään rauhassa. Osa on saattanut nukahtaa ja se on ihan hyväksyttävää. Hidas herätys on tärkeää, jotta rentoutuminen säilyy. 

4. Valoa voi lisätä pikkuhiljaa ja herääminen ohjaistetaan näin: ”Voit hitaasti alkaa liikutella sormia ja varpaita… Sitten jalkoja ja käsivarsia… Kun sinusta tuntuu siltä, voit avata silmät ja nousta istumaan” ja niin edelleen. 

5. Kun kaikki ovat hereillä, kiitetään yhteisestä hetkestä ja jatketaan päivän touhuihin. 

Gospelhetki

Musiikki vaikuttaa ihmisieen monella eri tasolla. Onkin tärkeää että sitäkin vahvistetaan rippileirin aikana. Seurakunnan toiminnassa musiikki on tarkoitettu kaikille tänä tarkoittaa sitä että kaikk voivat olla osallisena musiikin tekemiseen tavalla tai toisella. Musiikki on osa jumalanpalvelus elämää ja se kuuluukin arkeen ja juhlaan. Musiikki nuorelle on todella tärkeä  ja nuoren kokemus omasta osllisuudestaan vahvistuu jos mukana on musiikkia ja johon voi liittyä. (Suuri Ihme 2017, 37-38.) Tämä on gospelhetken idea.

Gospelhetkissä tarkoituksena on tutustuttaan nuoret punaisen nuortenveisukirjan kappaleisiin ja tutustua joihinkin virsiin. Jos mahdollista nämä hetket toteutteuttaa kanttori tai nuorisotyön tekijä.

Esimerkki gospelhetkestä on aika yksinkertainen. Siihen osallistuu rippilasten ja kanttorin lisäksi isoset ja vanhukset. Tämä tunti jakautuu kahteen osaa jossa alussa lauletaan kolme uutta virttä. Tämän jälkeen jos rippilapset haluavat voidaan toivoa jotakin kappaletta virsikirjasta. Tämän jälkeen otetaan punainen kirja ja lauletaan siitä 7-kappaletta ja sitten toive kappale. Mitä myöhemmin viikosta ollaan leirillä sitä enemmän rippilapset voivat pyytää kappaleita kun ne tulevat heille tutuiksi.

RAAMIS

Raamiksen pitäminen kuuluu isosten työtehtäviin. Raamis pidetään melkein jokapäivä ja aiheet

vaihtelevat vuosittain. Sama raamis jonka isoset pitävät rippilapsille käsitellään isostenkanssa samana aamuna rippilasten ensimmäisen oppitunnin aikana. Tämän hetken yleisetipitää joku vanhemmista työtekijöistä. Näissä isosten raamishetkissä saadaan vahvistettua isosten hengellisyyttä ja he pystyvät käsitellä raamikseen liittyviä tunteita ohjaajan kanssa.Varsinaisessa raamishetkessä jonka isoset pitävät ovat ympäri leirikeskusta ja ovat sijoitettu niin että ryhmät voivat toimia häiritsemättä toisiaan. Näin nuoret tukeutuvat toisiinsa ja mahdollisesti avautuvat omalle ryhmälle ja rohkaistuvat avautumaan henkiseen työskentelyyn ja vastaamaan mahd. kysymyksiin.  Jos tilanne vaatii sitä ryhmien pitämis paikkoja voidaan kierrättää tarvittavuuden mukaan. 

Esimerkki raamis runko: [Raamis Elina Törrönen]

1. Raamatun teksti 

2. Sisältö, jossa avataan raamattutekstin yksityiskohtia (kuten sen ajan käytäntöjä)

3. Yleisiä kysymyksiä raamatun tekstistä 

4. Soveltavia kysymyksiä, jossa käsitellään raamatun sanomaa

5. Kysymyksiä, jossa asetetaan itsensä raamatun henkilöiden paikalle

6. Tehdään tehtävä jonka kaikki raamis ryhmät tekevät, joka ottaa raamattu kohdan nykyaikaan 

ILTAOHJELMA

Iltaohjelma on isosten suunnittelema ja toteuttama tapahtuma johon kaikki leirille osallistuvat voivat olla toteutuksessa mukana. Kuitenkaan päätös valta ei ole täysin isosilla vaan se hyväksytään sen pävän vastuu ohjaajalla joka on joko leirin nuorisotyöntekijä tai pappi.  

Iltaohjelma on tilaisuus jossa vietetään rentouttava aika yhdessä. Tässä hetkessä laulamme leikimme ja pidetään yhdessä hauskaa. Iltaohjelma on myös tärkeä osa oppimista koska ilo liittyys siihen. Ilo voi johtaa itsensä löytämiseen uudella tavalla mitä nuoret eivät ole leirille mennessä ennen käsittäneet. Iltaohjema toimii yhteisön ja yhteyden vahvistaja. Iltaohjelman aikana toimiva nauru ja ilo ovat yhdistävä tekija ja vmahdollistavat muukinlaista avoinmmuutta ja tunteiden ilmaisua. ( Suuri Ihme 2017, 29.)

Jokaisen leirin aikana kun nuoriin tutustuu saadaan tietää mistä rippilapset pitävät. Jotkut nuoret jaksavat leikkiä enemmän kun toiset kun tai toiset eivät pidä olenkaan laulamisesta kun toiset rakastavat sitä. Isosia voikin neuvoa tarkastelemaan rippilapsia iltaohjelmien aikana ja pohtimaan mistä he pitävät.  Harvat iltaohjelman rungot ovat siis samanlaisia.

Esimerkki iltaohjelman runko:

1. sketsi ( random sketsi)

2. leikki (yhteinen leikki)

3 laulu ( valittu kappale)

4. sketsi (toistuva sketsi)

5. sketsi (puujalka)

6.leikki  (pudotus leikki)

7. laulu (valittu kappale)

8. laulu (toivottu kappale)

9 sketsi (toistuva sketsi)

10. laulu (toivottu kappale)

11. sketsi (random sketsi)

LOPPU

-kiitetään isosia iltaohjelmasta

-kerrotaan illan järjestelyistä: sauna, iltapala ja  hartaus.

-Ihmiset voivat hajaantua omiin asioihinsa

HARTAUS

Päivän viimeinen hetki jossa rauhoitutaan. Sitä pitävät isoset ja työntekijät ja se voidaan pitää aiheesta kuin toisesta liittyen päivän tapahtumiin tai oppitunteihin. Kuitenkin kannattaa pitää avoinna ja antaa isosille vapaat ohjat sen luomiseen. Kuitenkin jos isoset tarvitsevat sitä heitä avustetaan ja tuetaan jos heillä on suunta minne he haluavat sen menevän tai antaa vinkkejä siihen mitä he sanoisivat tai kuinka saada hengellisyys esille.

Esimerkki hartaus:

Musiikkina: Huoleton sydän (Idän ihmeet)

Keneen henkilöön sinä luotat kaikista eniten koko maailmassa?

Yleensä tämä henkilö on joku perheestä, kaveriporukasta tai harrastuksesta. Se on henkilö jolle voit avautua pelkäämättä ja täysillä.

Iternetin mukaan:

-Luottamus on tunne tai varmuus siitä, että johonkuhun tai johonki voi luottaa, että 

joku tai jokin ei pitä toiveita taiu aiheuta pettymystä. 

Se onkin tärkeää, että pystyy luottamaan toisiin ihmissiin koska siitä meille muodostuu verkko. Tämä verkko on siinä aina kun sitä tarvitsemme ja se on silloin ja aina tukena ja turvana. Sinäkin voit olla jollekin se yksi tärkeä henkilö joka muodostaa osan heidän verkostaan.

Luottamus itseenki on tärkeää. Itseluottamus voi näkyä toisille suurena vahvuutena ja siitä kannattaakin pitää huolta. Kuitenkin miten siitä voisi pitää huolta?  Itsevarmuuden huotaminen onkin virheiden huomioimista ja niistä kasvamista että osaa huomata omat vahvuudet että heikkoudet.  Me ihmisinä tehdäänkin todella paljon virheitä josta kasvaminen on juuri sitä itensä luottamuksen huoltamista.  

Kuitenkin joskus tuntuu siltä että ei ole ketään kehen voisi kunnolla luottaa ja tuntuu että olemme yksin omien virheidemme kanssa labyrintissä josta ei tunnu löytyvän ulospääsyä. Kuitenkin näissä hetkissä kuten kaikessa meidän mukana on Jumala. Hän kulkee meidän rinnalla ja tukee meitä asioissa jota emme aina edes huomaakkaan. 

Raamatussa lukeekin:

Vaikka nousisin taivaaseen, sinä olet siellä, vaikka tekisin vuoteeni tuonelaan, sielläkin sinä olet. Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin tai muuttaisin merten taa, sielläkin sinä minua ohjaat, talutat väkevällä kädelläsi. (Ps. 139:8-10)

Rukoillaan:

[rukous joka liittyy jotenkin leirin toimintaan ja siunataan jotakin yleistä]

Hartauden jälkeen:

- kiitetään hartauden pitäjää hartaudesta

-käydään läpi aamun aikataulu (suihkuvuorot + herääminen)

-pidetään iltapiiri 

-lausutaan herran siunaus

- toivotetaan hyvät yöt ja riparililaiset menevät nukkumaan.

Jokapäivän jälkeen pidetään palaveri. Tässä palverissa keskustellaan isosten kanssa leirin tapahtumista ja yleisestä jaksamisesta. Samalla käymme nopeasti seuraavaan päivään liittyviä asioita. 

Tuuli

Lähteet: Suuri Ihme-Rippikoulusuunnitelma 2017, Elämää Jumalan kasvojen edessä. 2017. Kuopio: Grano Oy.

Palautteen kerääminen ja arviointi

Palautteen kerääminen on tärkeää, jotta rippikoulua voidaan kehittää parempaan suuntaan. Palautetta ja arviointia voidaan kysyä vanhemmilta, isosilta ja itse rippikoululaisilta eilaisissa muodoissa, kuten paperikyselyillä tai ihan vain keskusteltaessa. Arvionti kuuluu ihan jokaiseen rippikouluun, jotta tulevat rippikoulut saadaan vastaamaan tarpeita. Arvioinnilla pyritään tunnistamaan kaikki vahvuudet, hyvät käytänteet ja rippikoulun kehittämisenkohteet. Se auttaa myös asettamaan käytännöllisiä tavoitteita toimminnan suunnittelussa ja sen suuntaamisessa. 

Arviointia ei kutitenkaan tule jättää leirien loppuun yksittäisiä rippikouluja toteuttaessa, vaan se on hyvä aloittaa jo ensimmäisellä tapaamisella. Keskittyminen kannattaa kohsdistaa työntekijöiden toimintaan ja rippikoulun toteutumiseen, sen sijasta, että se kohdistettaisiin itse rippikoululaisiin. Auttavat keinot voivat olla yksittäiset kysymykset, kuten: Millä tavoin rippikoulun tavoitteet ovat toteutuneet? Mikä kaikki estää/vaikeuttaa tavoitteiden toteutumista? Mihin voi olla tyytyväisiä? Missä pitää parantaa? Ja tietenkin on hyvä keskustella myös isosten kanssa, jotka näkevät rippikoulun erilaisesta näkökulmasta verrattuna työntekijöihin. Tietysi kannattaa myös kysellä rippinuoriltakin päivittäin heidän ajatuksistaan ja mietteistään. Miten he voivat ja onko heillä ollut mukavaa, henkilökohtaisella keskustelulla on suuri merkitys tutustuessa nuoriin ja heidän turvallisuuden tunteessaan. 

https://www.talouselama.fi/uutiset/palautteen-antaminen-on-vaikea-laji-nain-kehityt-siina/6f6b21b0-4ef3-3341-aa5e-5b12c7ad109c

Dynamiikka tarkastelu tarkoittaa ihmisten toiminnan tarkastelua, kuten miten nuoret reagoivat, liikehtivät ja puhuvat. Tämä keino on hyvä ihan päivittäisessä arviossa leireillä ja tapahtumissa. Rymän ilmapiiriä on helppoa tulkita ja tuntea. Ilmapiiri, jossa nuoret ovat vapautuneita, he uskaltavat puhua ja osallistua ja uskaltavat myös kertoa itsestään enemmän henkilökohtaisiakin asioita, kun taas varautuneessa ilmapiirissä vain jotkut ottavat koppia keskustelusta. Ryhmässä voidaan tarkkailla erilaisia reaktioita, istuma-asennoista keskusteluun osallistumiseen, jopa paikan valinnalla on merkitystä. Jos tunnelma oppitunnilla on rento ja turvallinen, voivat hiljaisemmatkin nuoret osallistua juttuun mukaan. 

Vaikka nuoretn innostaminen ja kannustaminen on tärkeää asteikolla ensimmäiseksi menee silti heidän oppimisensa, johon heitä täytyy myös kannustaa. Oppimista on hyvä arvioida yhdessä rippikoululaisten kanssa ja heidät on myös hyvä ottaa mukaan arviointiin ja he voivat olla hyvä apu mukana suunnittelemassa. Osallisuus, keskusteleminen ja vuorovaikutus ovat hyviä avainsanoja nuoren oppimiseen ja kasvuun liittyen. Heidän täytyy päästä kokemaan se, että heidän sanallaan on väliä. Hyviä tapoja ottaa mnuoret mukaan arviointiin on muun muassa palautteen lomassa. Kaikennäköiset itse- ja ryhmäarvioinnit, kyselyt, sekä netissä tehtävät kyselyt esimerkiksi kahoot ovat oivia tapoja osallistaa nuoria ja saada heidän mielipide, mielenkiinnonkohteet ja toiveet julki. Tietenkin ihan perus jutustelut, haastattelut ja niin edelleen ovat silti myös hyviä.

Palautteeseen on tärkeää panoutua, koska se on tärkein asia millä rippikoulua voi kehittää ja, kun tehdään perusteellisempaa arviointia rippikoulun ja konfirmaation päätyttä. On tarpeellista kokoontua koko rippikoulutiimin kanssa pohtimaan ja selaamaan saatuja palautteita niin isosilta, riparilaisilta ja työtiimiltä. Tässä samalla on hyvä käydä läpi kaikki kehitykset ja missä on onnistuttu. Aika antaa itselleen taputus olkapäälle. 

Paikallissuunnitelma on seurakunnan työntekijöiden tekemä tietopläjäys liittyen tarpeisiin ja resurssien riittävyyteen. Paikallissuunnitelma on tarkoitettu ensisijaisesti työntekijöille ja sen tarkoitus on varmentaa rippikoulun laatua, nuorten tasapuolista kohtelua ja tiedonkulkua. Paikallissuunnitelmassa voi olla neljä osiota, jotka ovat: 

- Toiminta ympäristön kuvaus esimerkiksi ikäluokkien koot, kulttuuriset lähtökohdat, muuttoliike ja niin edelleen. 

-Toinen osio on rippikoulun toteutuksen paikalliset periaatteet, esimerkiksi miten rippikoulun tavoitteet saavutetaan. 

- Rippikouluun liittyvä viestintä, tiedottaminen ja markkinointi.

- Ja viimeiseksi liitteet, joihin luetaan esimerkiksi isossopimus ja ohjesäännöt.

Paikkallissuunnitelmat tehdään oman seurakunnalle ja se kestoaika on kolme vuotta. Kuitenkin on hyvä myös, että naapuriseurakunnillakin on mahdollisuus nähädä nämä suunnitelmat ja näin saadaan samankaltaisuutta rippikouluihin serurakuntienkin välillä.  On tärkeää, että yhteistyö sujuu hyvin seurakuntien välillä. Läheisyys saattaa vaikuttaa esimerkiksi nuoren rippikoulun valintaan ja suorittaa se naapuriseurakunnassa. 

Lähteet: 

Suuri Ihme Rippikoulusuunnitelma 2017

Kuvan löytää osoitteesta: https://www.talouselama.fi/uutiset/palautteen-antaminen-on-vaikea-laji-nain-kehityt-siina/6f6b21b0-4ef3-3341-aa5e-5b12c7ad109c

Emilia